Nyt on sitten juoksuista se vaihe, että tuo verinen vuoto alkaa loppua
ja pojat on enempi kiinnostunut tästä meidän prinsessasta. Tässä parin
päivän sisällä oman koiramme Mikin lisäksi, pihassa on pyörähtänyt
suomenlapinkoira herra Dani, villakoirapoika Sulo ja sekarotuinen
mustapystykorvainen Niilo. Oikein mukavaa käydä lenkille, oli se sitten
nopea pissatus(yritys) tai pidempi lenkki, niin varsinkin tuo Niilo on
siinä ympärillä pörräämässä ja eihän siinä sitten Saanan
yksityispuuhista tule oikein mitään.
Tänään lenkillä aluksi Niiloa ei näkynyt, mutta takaisin tulo matkalla
se sitten ilmestyi taas jostain. Otin Saanan lyhyelle siihen viereen,
enkä sit päästäny Niiloa lähellekkää, olin aina koirien välissä.
Onneksi kotia oli enään lyhyt matka, niin sain Saanan ja itseni sitten
sisälle, vaikka kiltti koirahan tuo Niilo on. Siihen se jäi pihalle
pörräämään, ja uskon että seuraavastakaan lenkistä ei helppoa tule.
Vapaana ei neitimme kuitenkaan ole enään pitkään aikaan ollut, ettei
vahinko astumisia pääsisi tapahtumaan. Onneksi näitä juoksuja ja
tuoksuviikkoja kestää vain n. 3viikkoa, kaksi kertaa vuodessa, ettei
tule tällaista jokapäivä olemaan! (:
lauantai, 6. joulukuu 2008
Kommentit