Jälleen tuli tiistaipäivä, ja lähdettiin pentukouluilemaan. Tällä
kertaa olimme hieman viimetingassa, joten Saana kerkesi tutustua vain
muutamaan koiraan ennen kuin aloitimme. Otimme monenlaista seuraamista,
sekä pientä paikalla oloa ja jälleen toisten koirien + omistajien
pujottelua. Lyhyesti kerrottuna, anteeksi laiskuuteni ^^
Pentukoulun jälkeen alkoi näyttelykoulutus, jälleen uudella pitäjällä.
Nainen oli nuori, ja minulle jo ulkonäön perusteella ennestään tuttu,
sillä hän oli ollut oman koiransa kanssa aikaisemmilla kerroilla.
Tuttuun tapaan lähdimme ensiksi vetämään pari kierrosta rinkiä. Omalla
kohdallani hermot meinasivat pimahtaa heti alkuun, sillä Saanaa ei
voinut vähempää kiinnostaa joku ringissä juoksi. Milloin nuuski maata
ja milloin olisi halunnut leikkiä toisten koirien kanssa. Lopulta
pysähdyimme, ja jäinkin Saanaa seisottamaan pöydän viereen, siinä
toivossa että tällä kertaa olisimme alku päässä -- mutta mitä!
Tietenkin ohjaaja lähti juuri viereisestä koirasta, että olimme kaiken
kukkuraksi viimeiset. Otimme näin aluksi edes takaisin liikkeet. Tälle
ohjaajalle oli selvästi tärkeää, että asiat opitaan kunnolla, sillä hän
keskittyi hyvin paljon tarkemmin jokaiseen koiraan erikseen ja neuvoi
miten kannattaa parantaa suoritusta. Viimein tuli meidänkin vuoro, ja
sain homman kunnialla läpi. Muutama kehukin sieltä tuli ja Saanalle
rapsutukset.
Kiersimme jälleen pari kertaa rinkiä ja asetimme koirat seisomaan ja
odottamaan yksittäis arvostelu vuoroa. Olimme aika häntäpäässä nytkin,
mutta aika kului Saanalla seisten, temppuillen ja haistellen, sekä
minulla Saanaa viihdyttäen ja kahden tiibetinspanielin omistajien
juttuja kuunnellen. Ennen omaa arvostelu vuoroa Saana pääsi jopa näiden
kahden koiran kanssa leikkimään, ja innostuikin asiasta aivan hyvin.
Lopuksi kävikin niin, että toinen koirista tuli lähelle Saanaa ja
kun Saana olisi tehnyt huiman syöksyhypyn, se peruutti äkkiä taaksepäin
ja taas sama jatkui.
Pitkän odotuksen päälle toivoin, että olisimme Saanan kanssa saaneet
hieman enemmän palautetta, mutta jos ohjaaja tykkäsi, niin sitten
tykkäsi (: Ensiksi siis seisotin Saanan ja sitten lähdimme menemään
kolmiota. Sain ihan hyvän yhteyden koiraan, ja Saana ravasi nätisti
vierelläni. Vielä loppu seisotus tuomarin eteen ja palautetta tuli:
-Kannattaa miettiä tuota pentutokossa käymistä, että kun koira ottaa
kontaktia ja saattaa silloin kävellä ylös päin katsellessa miten
sattuu. Että joku eri käsky esim. voisi auttaa asiaa... Ja lopuksi
jatkoi vielä: -Koirasi seisoo muuten tosi hienosti, hyvä ja kiitos!
Iloinen mielihän siitä jäi, ja kotona autossa oli sitten väsynyt koira
matkassa (: Ensiviikolla ei sitten olekkaan ollenkaan, ja seuraavat
pentuilut siirtyvät sisähalliin, jonka talvimaksu on sitten 30€, jos
siellä haluaa siis jatkaa. Kotona pitäisi vielä harjoitella tuota
ravaamista, että Marraskuun toisena päivänä näyttelydebyyttikehässä
osataan sitten edukseen liikuskella!
tiistai, 23. syyskuu 2008
Kommentit